SOTE-UUDISTUS JA VALINNANVAPAUS NEUVOLASSA

Torstai 6.4.2017 - Mauno Vanhala

Julkisuudessa on väännetty neuvoloiden asemasta tulevassa Sote:ssa. Asiasta tietämättömät pelottelevat, että neuvolat yksityistetään omiksi yhtiöikseen. Minun mielestäni kukaan ei aja tällaista linjaa, vaan neuvolat voivat olla osa joko yksityistä tai julkista Sote-asemaa, jotka ne kyllä pitää olla yhtiömuotoisia. Nyt halutaa ampua alas koko uudistus, ja vääriä asioita esitetään ikään kuin totuuksina. Sehän on tietenkin ollut Suomen politiikan taipumus. Mielenkiintoista on, että kukaan ei edes harmittele (paitsi mitä nyt Ville Niinistö viimeisen mokansa jälkeen), tai pyydä anteeksi totuutena jakamaansa väärää informaatiota. Sotesta tulee neuvoloineen hyvä kokonaisuus.

Vaalityö on osaltani tehty ja se  jäi hiukan vähälle . Jopa jakamattomia flyereitä on vielä auton penkillä. Suklaakarkit vein tänään PS teltalle jaettavaksi kansalle. Itseään saa tietenkin syyttää, jos sunnuntaina tulos ei ole hyvä. Joka tapauksessa suurin osa ehdolla olevista tiedostaa, että nyt mitataan ja punnitaan potentiaaliset Maakuntavaalien ehdokkaat. Jos puolueen kannatus on kokonaisuutena heikko,ei edes kova henkilökohtainen tuloskaan takaa Maakuntavaaleissa muuta kuin takarivin paikan. Eturiviin pääseminen edellyttää sekä puolueen että henkilökohtaista menestystä. On mielenkiintoista jännittää sunnuntai-iltana, koska silloin määritellään mm. allekirjoittaneen tulevien vuosien ohjelma. Olen muuten Lapissa seuraamassa tuloslaskentaa. Jos vaalimenestys on kehno, kaukomaat ja muu elämä odottanevat. Jos tulos on hyvä, Maakuntavaalit odottavat tammikuussa. Äänestäjät päättävät.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Sote, neuvolat, vaalit

SOTE-UUDISTUS JA VALINNANVAPAUS

Tiistai 4.4.2017 - Mauno Vanhala

Hallitus vastasi demareitten välikymykseen antamalla tietoa tulevasta Sote-uudistukseen liittyvästä valinnanvapauslaista. Vastauksessa selvisi, että maamme hallitus vie Sote-uudistuksen ja Valinnanvapauslain maaliin suunnilleen ennakoidussa aikataulussa. Aiemmin Kokoomuksen vaatima Kuntien tuotanto-oikeus ei ole esityksessä ja hyvä niin.

Malli on aika pitkälle se, mitä Keski-Suomeen kaavailtiin jo 2012. Maakunta järjestää ja sekä yksityiset että julkiset yhtiöt tuottavat. Jos joku muistaa, niin vuosia sitten kuvatussa mallissa palveluiden tuottaja olisi ollut yhtiö--Osuuskunta. Sen jäseniä olisivat voineet olla pienet yritykset, ammatinharjoittajat ja asiakkaat. Myös työntekijöille kaavailtiin mahdollisuutta olla Osuuskunnan jäseniä.

Pidän edelleen Osuuskuntaa parhaana vaihtoehtona Maakunnan yritykseksi. Se poistaisi monia raja-aitoja ja takaisi kansalaisten ja ammattilaisten puhaltamisen yhteen hiileen. Ongelmana on vaan se, että esitys tulee jotenkin väärältä taholta-- ja se, että moni virkamies tai poliitikko ei vaivaudu tutustumaan Osuuskuntamalliin perin pohjin. Tai ei sitten ymmärrä?? Nyt on miljoonan taalan paikka tehdä jotakin todella uutta, kun Maakunnat alkavat rakentaa Järjestämisen ja Tuottamisen kokonaisuutta. Ja Pellervo-seura on jo aiemmin luvannut antaa asiantuntija-apua sille Maakunnalle, joka rohkenisi lähteä edes selvittämään Osuukuntamallia. Mutta virkamiehemme eivät taida ottaa tarjousta vastaan??

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Sote, kuntavaalit, välikysymys, valinnanvapaus

Härskiä Kokoomuksen uhittelua

Lauantai 1.4.2017 - Mauno Vanhala

Hämmästyin suuresti, kun eilen Iltalehti kirjoitti, että Kokoomus on Sote-neuvottelujen loppusuoralla aloittanut koko uudistusta uhkaavan kiristysoperaation vaatimalla maakuntien keskuskaupungeille sote-palvelujen tuotanto-oikeutta. Kokoomus ei nyt välitä kokonaisuudesta ja on näköjään valmis kaatamaan hallituksen ja näin saattamaan Suomen taas kurjistumisen tielle. On nimittäin selvää, että jos uudistusta ei saada aikaan, on edessä vähintään seitsemän katovuotta.

Ja jos uudistus tehdään Kokoomuksen mallilla,on edessä 20 katovuotta. Risikko esittää, että Maakuntien keskuskaupungeilla säilyisi oikeus tuottaa terveyspalveluja. Se sotii sitä perusajatusta vastaan, että Järjestäminen ja Tuotanto tulee eriyttää. Lisäksi julkinen palveluntuotanto tulee yhtiöittää, esimerkiksi Osuuskunniksi. Tämä siksi, että julkinen tuotanto saadaan viritettyä siihen kuntoon, että se pärjää kilpailussa yksityistdn yritysten kanssa.

Jos Keskuskaupunki tuottaa Maakunnan palveluita ja Maakunta järjestää ja maksaa ne, on helppo nähdä siinä yhtälössä isoja ongelmia. Samat päättäjät Maakunnassa tilaisivat kunnalta, jossa he ovat itse päättäjiä. Monessa keskuskaupungissa on Maakunnan äänienemmistö, joten pienten kuntien palvelujen alasajon voi katsoa alkavan tästä mallista. Maaseudun autioittamisprosessi on käynnissä. Kokoomus tekee sen näin, kun Henna Virkkunen ei saanut kuntauudistusta aikaan.

Ehkä Kokoomus tekee tämän härskin liikkeen ainoastaan kosiakseen Kuntavaaleissa suurten kaupunkien äänestäjiä. Mutta koko Suomen kannalta se on epäisänmaallinen temppu.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: SOTE, Kokoomus, Hallituskriisi??

Vaalityö ja sote-osuuskunta

Tiistai 28.3.2017 - Mauno Vanhala

Äänestäjät tahtoisivat kuulla SOTE:sta vaalitilaisuuksissa, mutta johtuen luottamustehtävistä, kaduilla ja markettien edustalla tehtävä kansalaisten jututtaminen jää valitettavan vähälle. Eilen istuttiin Valtuustoa iltakymmeneen saakka ja tänään päivä meni ministeri Rehulan kiertueella Paviljongissa. Huomenna on Kuntoutuksen uudistamiskomitean palaveri Helsingissä ja torstai menee maakunnallisen Sote-tuotantoryhmän palaverissa Jämsässä ja ilta PETU-lautakunnan kokouksessa. Jos lautakunta päättyy oikeaan aikaan, suuntaan sen jälkeen Killerin raveihin jakamaan kyniä.

Perjantaina on tarkoitus ehtiä Säykkiin Paratiisisaarelle noin klo 10 jälkeen. Lauantaina olen luvannut käydä jeesaamassa Keuruun PS-porukoita aamupäivän, mutta yritän ehtiä Kävelykadulle klo 12 jälkeen, jolloin Sampo Terhonkin pitäisi olla siellä. Sunnuntaina olen Kävelykadulla 12 jälkeen.

Seuraavan viikon tiistai ja keskiviikko menevät Helsingissä Palvelutuotannon työryhmässä ja Laatupäivillä esitelmän pidossa.

Eli ensi viikon maanantaina, torstaina ja perjantaina aamupäivällä pyörin aamupäivisin Kävelykadulla ja iltapäivällä jonkin ison marketin pihalla.

Sote muuten tulee, eli Valinnanvapauslaki tulee kaikista epäilyksistä huolimatta aikataulussa Eduskuntaan. Valinnanvapaudesta köydään viimeisiä vääntöjä, mutta hyvä siitä tulee. Jatkossa asukkaat pääsevät lääkärille nopeasti ja saavat laadukkaan hoidon.

Sinällään on hauska seurata, kuinka  Sote-uudistus lähenee mallia, jota aikoinaan esitin. Ministeri Rehulakin toi esille tänään Osuuskunnan mahdollisena palvelutuotannon yhtiömallina. Olen edelleen sitä mieltä, että se olisi paras ja joustavin tapa yhtiöittää julkiset palvelut. Siinä kansalaisillekin voidaan antaa mahdollisuus olla Osuuskunnan jäsen ja tukea siten julkista palvelutuotantoa. Työllisyys paranisi ja verotkin jäisivät varmuudella seutukunnalle.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kuntavaalit 2017, vaalityö, osuuskunta, sote

Valinnanvapaudesta politiikkaa

Keskiviikko 22.3.2017 - Mauno Vanhala

Täällä Nepalissakin kulkee tieto, ja nyt sain kuulla, että viime maanantain kaupunginhallituksessa pj oli tehnyt Jyväskylän valinnanvapauslausunnosta muutetun ehdotuksen. Hän oli esittänyt, että Jyväskylän tulee suhtautua huomattavasti kielteisemmin valinnanvapauteen, kuin PETU-lautakunta esittää. Hänen esityksensä olisi ollut enemmän sen kaltainen, jonka virkamiehet toivat lautakuntaan ensimmäisellä kerralla hyväksyttäväksi. Eli melkeinpä mitäänsanomaton ja kielteinen. Ei noilla lausuntojen samankaltaisuudella välttämättä yhteyttä ole, mutta demareitten oppositiopolitiikkaan se sopii.

Lautakunta on käsitellyt valinnanvapautta useaan otteeseen jo siinä vaiheessa, kun Jyväskylä hakeutui kokeilukunnaksi valinnanvapaudelle. Asiaa on käsitelty iltakouluissa useampaan otteeseen ja jopa ryhmätyönä yhdessä virkamiesten kanssa. Nyt viimeisen lausunnon antamisen yhteydessä asiaa käsiteltiin ensimmäisen esityksen perusteella perusteellisesti, ja jopa viimeistä lausuntoa puitiin lautakunnassa kohta kohdalta. Lausunto on siis asiantuntijalautakunnan perusteellisesti harkittu lausunto. 

Nyt kuitenkin näyttää, että viisaus asuisi sosiaalidemokraattien päissä. Jos kuuntelee yleisemminkin vasemmiston oppositiopolitiikkaa, on helppo ymmärtää, mistä tämä asiantuntijalautakuntaa suurempi viisaus virtaa Jyväskyläänkin. Harmi, että sillä yritetään taas kerran estää kehitystä

Oppositiopolitiikkaa tehdään Jyväskylässä myös kuntatasolla. Se on harmillista. Lisäksi tehdään paikallispolitiikkaa kovasti ideologisin perustein. Ideologiat ja valtakunnantason politiikka  vievät paikallistasolla usein päättömiin ratkaisuihin. Yksi näistä kukkasista oli, kun Jyväskylän pääpoliitikot silloisen kaupunginjohtajan kanssa vuonna 2012 tyrmäsivät maakunnallisen SOTE:n rakentamisen. Olimme suunnitelmissamme vuosikausia muuta Suomea edellä, mutta Jyväskylän linjaus oli: Jyväskylä vastaa itse sosiaali- ja terveyspalveluistaan. Ilman tuota torppausta meillä olisi valmis SOTE, laskelmiemme mukaan yli 10% pienemmät kulut, paremmat palvelut ja yhtenäinen maakunta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valinnanvapaus, sote-uudistus

SOTE rahan isojako käynnissä

Torstai 25.8.2016 - Mauno Vanhala

Tulevassa SOTE:ssa terveydenhuollon rahoitus tulee valtiolta Maakunnan kautta. Erikoissairaanhoito (ESH) tuotetaan maakunnan Palvelulaitoksessa ilman kilpailutusvelvoitetta, pääosin nykymallilla. Perusterveydenhuollon (PTH) palvelut tuotetaan perustettavissa kunnallisissa yhtiöissä, yksityisissä monikansallisissa yhtiöissä tai pienyritysten koalitiossa.

Sairaanhoitopiirit ovat valmistautuneet tulevaan aloittamalla sairaalarakentamisia noin 3 mrd:n edestä. Nämä tulevat maakuntien maksettaviksi kohonneina hintoina tulevat 20 vuotta, osana terveydenhuollon kokonaisrahoitusta. Lisäksi ESH ylittää budjettinsa säännönmukaisesti. Näin ESH on varmistanut tulevaisuuteen  ”pakollisen” suuruisen rahoitusosuuden ympäristöstä, kuten esim. 3 mrd:n säästövelvoitteesta, piittaamatta.

PTH tuottajille raha tulee todennäköisesti vastuuväestön perusteella.  Maakunta valitsee palveluntuottajat. Kaikille haja-alueille yritysten (ei julkisenkaan) ei kannata alkaa palveluja tuottamaan, ja näitä voi olla yllättävän paljon. Tässä tilanteessa maakunnan Palvelulaitos (sen ESH:n tuottava yksikkö) tuottaa terveydenhuollon palvelut niille alueille, joihin ei tuottajaa tarjoudu. Tämä tuottaja saa maakunnalta automaattisesti korvauksen laskun mukaan, kuten tapahtuu erikoissairaanhoidonkin osalta. Lisäksi sen ei tarvitse kilpailla muitten tuottajien kanssa asiakkaista.

Näin on luotu ESH:n menoautomaatti, joka toteuttaa itseään kuten nytkin; laskulle löytyy aina maksaja-maakunta. Erikoissairaanhoito ei tuleviin säästötalkoisiin osallistu, koska maakuntiin ei löydy sellaisia poliittisia satraappeja, joilla olisi ns. munaa korjata vinoumaa. Perusterveydenhuollon suhteellinen rahoitusosuus pienenee ensin hallituksen vaatiman 3 mrd:n verran ja toiseksi sairaanhoitopiirien rakennusbuumin takia toiset 3 mrd. Palvelulaitoksen perälautamekanismi (velvollisuus tuottaa palvelut kannattamattomalle alueelle) tuo bonuksena arvaamattoman lisälaskun. Näin rahoituksen isojako on totta!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: SOTE raha

SOTE-uudistus uusiin puihin

Perjantai 6.3.2015 klo 10:31 - Mauno Vanhala

No kaikki tietävät, että SOTE-rakennelaki kaatui perustuslaillisiin ongelmiin. Nyt uusi hallitus varmaan kirjaa ohjelmaansa SOTE:sta olennaisen ja jatkanee Parlamentaarisella yhteistyöllä asian eteen päin viemistä.

Sen verran haluaisin palata lähtöruutuun, että asiaa on mietytty jo aiemminkin ja melkoisen paljonkin. Keski-Suomessa esitettiin 2012, että lähdettäisiin portaittain liikkeelle.

1) Yhdistetään ensin Maakunnan (Keski-Suomen) erikoissairaanhoito, perusterveydenhuolto ja vanhusten palveluasuminen samaan yksikköön.

2) Eritytetään kuntien terveydenhuollon ja vanhusten palveluasumisen rahat "yhteen maakunnalliseen hattuun", jolloin rahoja hallinnoiva voisi käyttää ne ketjun siihen osaan, mikä nilkuttaa.

3) Kuntayhtymä olisi sopiva hallintomalli ja sopisi myös perustuslakiin. Vallankin, kun kunnan rahoista ja päätännästä siirtyy huomattavasti pienempi osuus kuntayhtymään.

4) Tuotanto: Omana, Liikelaitoksena tai Osuuskuntamallilla

5) Kunnille jäisi sosiaalityö edelleen omaksi tehtäväksi ja se muodostaisi oikeastaan hyvän sillan terveydenhuollon ja kunnan muun toiminnan välille. Mm. terveyden edist'äminen ja ennaltaehkäisy sujuisivat uudessakin tuotantomallissa kitkattomasti.

Yksikanavainen rahoitus hävittäisi perustuslaillisen ongelman rahoituksen osalta. Kuntayhtymä sopii perustuslaille.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: SOTE-rakennelaki, uudistus

Sote-rakennelaki ja Osuuskunta

Keskiviikko 25.2.2015 klo 17:34 - Mauno Vanhala

SOTE-valiokunta sai punnerrettua Sote-rakennelakiesityksen Perustuslakivaliokuntaan. Itse en ole uuden lakiesityksen sisältöä nähnyt, mutta maakuntien tai sairaanhoitopiirien kokoisiin apparaatteihin ollaan menossa. Mielenkiintoista on nähdä, kuinka tuottaja ja järjestäjä on eriytetty, kuten alun perin oli tarkoitus.

Ne jotka ovat aikaansa seuranneet, muistavat 2010 jälkeen Keski-Suomessa käydyn keskustelun siitä, voitaisiinko maakunnan terveydenhuolto järjestää maakunnan kokoisena, jossa kuntien edustajien muodostama hallintokone ja sen hallinnoimat terveydenhuollon rahat olisivat yksi järjestäjätaso. Silloin esitin, että tuottaminen olisi helppo järjestää Osuuskuntapohjaisesti, jossa myös asukkaat olisivat jäseniä. Osuuskuntalaki antaa kunnillekin mahdollisuuden olla Osuuskunnan jäseniä.

Osuuskunta loisi automaattisesti kannusteet, viilaisi rajapinnat pois ja tuotannosta karsittaisiin kaikki hidasteet ja rönsyt pois. Asukkaita kannustettaisiin omatoimiseen terveydenhoitoon vaikkapa kuntosalikorteilla. Kuten Osuuskuntapohjaiset kaupat, Osuuskuntapohjainen terveydenhuoltokone voisi parantaa nykysysteemin heikon tuottavuuden aivan uusiin ulottuvuuksiin.

Hyvä että laki etenee. Nyt tarvitaan kuitenkin päättäjiä, jotka tietävät, mitä lain soveltaminen käytäntöön tarkoittaa. Tämä ns. Paskalakihan oli yksi laki, jossa päättäjät eivät ymmärtäneen lain seurauksia. Nyt on turhaan aiheutettu ahdistusta ja kärsimysta, sekä taloudellista ahdinkoa. Toivottavasti Sote-rakennelaki ei sitä aiheuta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Sote, Osuuskunta, Paskalaki

Onko SOTE Gordionin solmu?

Keskiviikko 18.2.2015 klo 21:11 - Mauno Vanhala

Huomenna Perustuslakivaliokunta julkaisee mietintönsä SOTE-rakennelakiesityksestä. Etukäteenhän on tiedetty, että perustuslailliset ongelmat kärjistyvät viiden SOTE-alueen perustamiseen, ja kuntien rahojen ja järjestämisvallan siirtoon niille.  Mutta mitä valiokunta lausuu?

Mitä tapahtuu, jos valiokunta ilmoittaa, että viisi SOTE-aluetta ei täytä pykäliä? Voi alkaa melkoinen ropina? Ja alkaa olla kiire ennen vaaleja saada asia pulkkaan!

Joka tapauksessa SOTE-valiokunta antaa lakiesityksestä mietintönsä. Ei kai se sitä voi olla tekemättä. Ja asia kai etenee joka tapauksessa SOTE-valiokunnan mietinnön pohjalta Eduskuntaan jossakin muodossa. Vai eteneekö?

Onko tässä tilaisuus ohjata ennen vaaleja kansalaisten huomio pois Suomen taloudellisesta kriisistä, työttömyydestä, köyhyydestä ja vanhusten asumispalvelujen siirtymisestä kansainvälisten yritysten hallinnoimaksi ja riistettäväksi? Saadaan muuta puheenaihetta vaalikentille? Eikä nyt sitten enää hallitustakaan yksin voisi syyttää, kun valmistelussa on ollut koko parlamentti edustettuna. Kaikki huutaisivat kuorossa: "Kyllähän me olisi laki sorvattu, mutta kun Perustuslakivaliokunta tyrmäsi!" Ja samat päättäjät istuvat valiokunnassakin. Lakiakin luetaan eri pöydissä eri tavoilla, kuten on ilmennyt asiantuntijoiden lausunnoista. 

Minä uskon, että jos on ihmisen keksimä ongelma, niin ihminen siihen ratkaisunkin löytää. Gordionin solmuja on ratkottu ennenkin, ja niin tässäkin käynee.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Sote-uudistus, Eduskuntavaalit, Gordionin solmu

Sote-ulkoistukset ja säästöt, Pieksämäki ja Jämsä

Maanantai 12.1.2015 klo 19:14 - Mauno Vanhala

Aalto-yliopisto näyttää päätyneen saman luokan säästöpotentiaaliin sote:ssa mitä allekirjoittanut on esittänyt jo pari vuotta. Tehokkuuspotentiaali on 10% luokkaa, eli reilut 2 mrd euroa.

Kokonaisulkoistuksilla menetetään tämä potentiaali. Tehokkuuden toteutuminen vaatii hoitoketjujen saumatonta toimimista. Ulkoistuksissa ketjut katkeavat ja kunnille tulee ennalta arvaamattomia menoja. Lisäksi potilaat ovat kärsijän osassa, eli he eivät saa kokonaisulkoituksissa parasta käypää hoitoa. Ulkoistaneilla kunnilla ei ole mahdollisuuksia vaikuttaa palveluntuottajan toimintaan. Ne pyrkivät säästöihin, eli tuottamaan palvelut mahdollisimman halvalla. Se onnistuu ainoastaan hoidon laatua heikentämällä-käyttämällä vuokratyövoimaa ja helposti epäkelpoja tarvikkeita.

Uudet kalliit syöpähoidot ovat kansalaisten saatavilla ainoastaan kunnan erillismaksuilla. Kalliit hoidot, kuten syövät, keskoshoidot tai uudet lääkkeet ovat ulkoistettujen kuntien asukkailla vain haave. Kalliiden hoitojen kustannusten tasaus ei toimi.

Kokonaisulkoistukset ovatkin todennäköisesti kuntien viranhaltijoiden pyrkimistä turvaamaan omat työpaikkansa-asukkaista piittamatta. Kuntien johdossa nimittakn tapahtuu reipasta harvennusta kun SOTE-järjestämislaki iskee. Päätännästä ja rahoista siirtyy 50% muitten hallittavaksi- ja mitäs se toimeton kunta runsaalla johdolla tekee???

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Sote kokonaisulkoistukset

SOTE-uudistus ja Keski-Suomen kuntien maksuosuudet, lakiesitys

Torstai 4.12.2014 klo 13:49 - Mauno Vanhala

Parhaillaan on menossa Valtioneuvoston istunto, jossa hyväksytään hallituksen esitys SOTE-rakennelaiksi. Samalla julkaistaan laskennalliset kuntien maksuosuuksien muutokset tulevassa SOTE:ssa.

On muistettava, että maksuosuudet perustuvat kunnan väestömäärään 20% ja väestön ikään ja sairastavuuteen 80% painoarvolla. Nykyiset SOTE-menothan poikkeavat jo runsaasti riippuen kunnan koosta ja sairastavuudesta. Kun sitten huomioi, että esimerkiksi Kivijärvellä on kallista järjestää ja tuottaa palveluja, on selvää, että sen maksuosuus pienenee isompien hartioiden takia. Maksuosuuden muutos voi siis kuvata nykypalvelujen tuottamisen kalleutta tai runsasta valikoimaa.

Jyväskylän kohdalla on kyse noin 11.300.000 €:n lisäpanostuksesta SOTE:een 2021. Vuonna 2017 lisäpanostus on reilut 6 M€, johtuen tasausjärjestelmän suopeudesta, eli ensimmäisena toimintavuonna maksimaalinen muutos voi olla +-50€/asukas.

Toisaalta, kyllähän sokea Kreettakin on noteerannut, että Jyväskylässä on sorsittu terveydenhuoltoa mielin määrin. Nytkin talousarvion 2015 laadinnassa PETU-lautakunta teki erittäin tiukan budjetin, mutta kaupunginjohtajan kirves iski, ja talousarvioon syntyi 2,5 M€:n aukko. Ilmeisesti virkamiesjohdolla on tarkoitus ajaa pienet terveysasemat alas pidentämällä sulkuaikoja ja lopettamalla sijaisten käyttö. Kun ei ole budjetoitua rahaa, ei voi palkata lääkäreitä eikä hoitajia töihin. Tämä kyllä iskee jatkossa Jyväskylän kaupunkia sääreen, sillä ihmisten vieteri ei ole loputon. Kaupunki on saanut vastata viranomaisten kysymyksiin puutteista laajoissa terveystarkastuksissa, toimeentulotukien käsittelyajoissa ja monessa muussa. Kaupunkilaisten kannattaisi nyt olla tarkkoina, että Perustuslain 19§ toteutuu myös täällä. Pykälässä sanotaan, että kansalaisilla on oikeus terveydenhuoltoon ja sosiaaliturvaan. Julkisen vallan kuuluu järjestää niiden tarvitsemat resurssit.

Nyt on lisäksi turha verrata Jyväskylää muihin suuriin kaupunkeihin, koska esim. Kuopio, Tampere, Turku ja Hämeenlinna pärjäävät jatkossa nykyistä vähemmällä rahalla. Meillä on vaan kurjistettu ja lopputulos on tässä; onneksi saadaan SOTE-laki, joka jatkossa turvaa jyväskyläläisillekin terveyspalvelut (ja sosiaali-, mutta nehän on jo lakisääteisesti aivan eri tolalla kuin terveyspalvelut).

Tulevaisuudessa pienet kunnat; Kivijärvi, Luhanka, Kinnula, Kyyjärvi, Kannonkoski, Joutsa, Viitasaari, Pihtipudas, Karstula, Hankasalmi, Saarijärvi ja Konnevesi tulevat toimeen nykyistä pienemmillä rahoilla. Uurainen, Petäjävesi ja Muurame (ikärakenteeltana ja koulutustasoltaan erilaisina, sekä todennäköisesti reippaina yksityispalveluiden käyttäjinä) sekä Jyväskylä ja Äänekoski terveyspalveluiden tunnettuina kurjistajina joutuvat panostamaan jatkossa enemmän SOTE-palveluihin. Se jos mikä on asukkaiden kannalta hyvä asia.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: SOTE, kuntien maksuosuus, HE

Hallituksen esitys SOTE-laiksi

Tiistai 25.11.2014 - Mauno Vanhala

Tiedotustilaisuus Eduskunnassa alkoi suunnitellusti 10.30 tänään. Kuten ilmeni, muutamia Keski-Suomen kannalta merkityksellisiä asioitakin lakiesitykseen sisältyi.

Uurainen ja Keuruu ovat uudessa SOTE-mallissa Itäisen SOTE-alueen jäsenkuntia, eli suunta on entinen. Parlamentaarinen ohjausryhmä katsoi, että Uuraisilla ei ole maantieteellistä yhteyttä Pirkanmaalle, eikä se ole Pirkanmaan työssäkäyntialuettakaan, joten oikea paikka on Keski-Suomen tuottajakuntayhtymässä ja niin muodoin Itäisessä SOTE-alueessa. Keuruun kohdalla todettiin, että sillä on vahvaa perinteistä yhteityötä sosiaali- ja terveystoimen osalta Keski-Suomeen, jonka rikkominen ei olisi hyvä. Toisaalta, päivystyksen siirto Jyväskylästä Tampereelle olisi lisännyt matkustamista keskimäärin 50km sivunsa, eli siinäkään mielessä siirto ei ole perusteltu. Lisäksi Ylä-Pirkanmaalle ei ole muodostumassa mitään omaa tuottajaorganisaatiota, joten sitäkään ei voi käyttää perusteena. Maakunta on nyt Jämsää lukuunottamatta yhtenäinen.

Suurempi uutinen mielestäni on Päijät-Hämeen, eli Lahden ja ympäristökuntien siirtyminen HUS-piiriin, eli Eteläiseen SOTE-alueeseen. Tämä siirto saattaa vaikuttaa Pirkanmaan investointeihin ja tulevaisuuden kuvioihin ainakin jonkin verran. Taustalla oli se, että Päijät-Hämeen SHP on kannattanut HUS:n suuntaa, Lahden kaupunki+ muutama pikkukunta SHP:n alueelta ja taisi olla maakuntalittokin, jotka ovat kannattaneet Etelän suuntaa. Myös tössäkäyntialueet ovat ainakin osin yhteneäisiä Lahden ja Helsingin välillä.

Palvelut järjestetään nyt sitten viiden SOTE-alueen toimesta. SOTE-alueet keräävät rahansa kunnilta ns. kapitaatioperiaatteen mukaisella maksulla. Maksuun vaikuttaa kunnan väestön ikärakenne ja sairastavuus siten, että perusmaksun osuus on 20% ja sairastavuus- ja ikätekijän 80%. Osalla kunnista maksu on suurempi kuin kunnan nykyiset (kolmen vuoden keskiarvo) menot ja osalla pienempi. Laskennallisen maksun eravuus nykyisestä terveydenhuollon maksusta kuvaa joko palvelujen hyvyyttä, huonoutta, puutetta, runsautta tms. Tuotantotavat poikkeavat eri kunnissa ja jatkossa tehokkaimmat tavat tulevat käyttöön. Vuonna 2017 kapitaatiomaksun erotusta nykytasoon tasoitetaan siten, että maksun nousu/lasku voi olla enintään 50€. Seuraavana vuonna tasaus on 150€, sitten 250€ ja sitten 400€. Tosiasia on, että SOTE-alue ja tuottajat sopivat tuotantotavoista, joilla ääripään kustannukset tasaantuvat. On elämän laki, että kaikki menee kohti keskiarvoa ja se tulee pitämään paikkansa tässäkin asiassa. Rahoituksesta vielä sen verran, että Rahoitustyöryhmä purkaa monikanavaista rahoitusta ja toivottavasti pian päöäsemme järjestelmään, jossa KELA:n maksamat matka-, lääke- ja vastaanottokorvaukset menevät suoraan SOTE-alueelle. Sama koskee työterveyshuollon sairausvastaanottoa. Tämä muutos lopettaa osaoptimoinnin ja parantaa rahan käyttöä oikeassa kohteessa. Miettikääpä, että nyt panostetaan terveiden ihmisten laajoihin terveystarkastuksiin, jotka maksavat noin 500€/tarkastus. Eikö näillekin rahoille pitäisi löytää kohdennettua käyttöä-- eli kohdentaa ne riskiryhmiin, jotka voi tunnistaa ilman laajoja tutkimuspakettejakin.

SOTE-järjestäjän päätöksenteko Järjestämissopimuksen ja Talousarvion hyväksymisen osalta edellyttää Yhtymävaltuustossa kannattajiltaan, että he edustavat yli puolta asukaspohjasta ja yli kolmasosaa kunnista. Kunnan mielipide muodostuu eddustajiensa enemmistön mielipiteen mukaan. Muissa asioissa riittää yksinkertainen enemmistö.

Sote-tuottajan päätöksenteko edellyttää edustajilta yli puolta asukaspohjasta ja vähintään kahden kunnan mukanaoloa. Näin pienet kunnat eivät liittoutumalla voi jyrätä isoa keskuskuntaa, eikä keskuskunta voi yksin jyrätä pikkukuntia. päätöksenteko tulee olemaan näin ollen keskustelevaa.

Hyvä lakiesitys.

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Keuruu, Uurainen, Päijät-Häme, SOTE-alue

Sote - rakennelaki

Maanantai 24.11.2014 - Mauno Vanhala

Klo 20.00 pitäisi putkahtaa ennakkotieto Sote-rakennelain huomisesta tiedotustilaisuudesta. Tilaisuus on Eduskunnassa ja siellä on paikalla yksi edustaja kustakin eduskuntapuolueesta. Hanna Mäntylä paikalla olevana edustaa Perussuomalaisia.

Kommentointi tässä vaiheessa on vielä sovittu jätettävän huomiseksi, mutta tiedotustilaisuuden jälkeen päivitän sivuilleni olennaisen Sote-uudistuksesta. 

On ollut mielenkiintoinen rupeama olla mukana näin tärkeän lain rakennuspuuhassa, eli Parlamentaarisessa ohjausryhmässä. Olemme kokoontuneet noin 35 kertaa ja parhaat istunnot ovat  venyneet aina ilta kymmeneen ja joku kerta taisi livahtaa vartin ylikin. Yhteinen tahtotila on ollut selviö ja näin ydinpolitiikan ulkopuolelta asiaa seuranneena politiikkaa on tehty yllättävän vähän. Asia on ollut päällimmäisenä.

Minun oli ehkä alussa hiukan vaikeaa sopeutua asioiden etenemiseen, koska olen sen verran käytännön rutinoima, että olisin kai edennyt oikoteitä. Minun oli toisaalta helppo nähdä, mitä joku tietty kirjaus tarkoittaa ruohonjuuritasolla. Luulen, että Timo Soini halusikin tätä käytännön näkökulmaa lain valmisteluun, kun nimitti minut eduskunnan ulkopuolelta ohjausryhmään. Timolle kiitos tästä ja voin jopa sanoa, että olen nauttinut hommasta. Huolimatta rasittavista matkoista Jyväskylä-Helsinki-Jyväskylä. Meillä kun tuo lentokonekaan ei oikein kulje, eli aikaa matkoihin on kulunut. Jos laskee vaikka 10 tuntia kokousta kohden, niin siitähän tulee noin 350 tuntia, eli kahden kuukauden täysipäiväinen työ. Onpas sitä sitten saanut kotiläksyjäkin tehdä, mutta kun lopputulos on HYVÄ, niin tämä kannatti..

Odottelen huomista kannanottojen tulvaa. Arvostelijoita tulee olemaan kuten aina, mutta näinhän se on. Joka tapauksessa, SOTE-esityksen takana on helppo seistä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Sote, Hallituksen esitys eduskunnalle, sote-uudistus

SOTE-uudistuksessa sopu tuottajista

Lauantai 15.11.2014 klo 21:14 - Mauno Vanhala

Eilen leivottiin parlamentaarisessa ohjausryhmässä tuottamisvastuusta sopu. Se oli perustuslain kannalta yksi ongelmakohta. Kuntien tehtävistä on säädettävä laissa ja nyt määritellään, että kunnat vastaavat sosiaali- ja terveyspalveluiden tuotannosta perustettavien tuotantokuntayhtymien kautta.

Eli nyt kunnilla on sosiaali-, ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu ja tuottamisoikeus. Toisin sanoen, kunta  voi tuottaa palvelut itse, kuntayhtymien kautta tai ostamalla.  Uuden lakiesityksen mukaan kuntien sote-palveluiden järjestämisvastuu siirtyy SOTE-alueille, joita muodostuu viisi. Alueet vastaavat nykyisten yliopistosairaaloiden alueita.

Tuottamista varten kunnat perustavat kuntayhtymiä karkeasti ottaen nykyisten sairaanhoitopiirien alueita vastaaville alueille. Kuntayhtymien määrästä säädetään lailla siten, että niitten määrä ei ainakaan lisäänny. KYS erva-alueelle syntyy kuitenkin vain neljä tuotantokuntayjtymää, joten Savonlinna on liipasimella. HUS ei pilkkoonnu.

Tuleva SOTE-tuottaja on vahva kilpailuttaja, joten suurten sote-palveluyritysten asema tasaantuu. Yritykset eivät voi enää kyykyttää kuntia ostamalla ensin kunnan alueen kaikki yksityiset yritykset omistukseensa ja sitten rahastamalla ainoana kunnan ulkopuolisena palveljntuottajana mielensä mukaan. Tuotantovastuisella kuntayhtymällä ei ole intressejä hävittää pieniä yrityksiä ja luulen,että tulevaisuudessa kilapilutuksessa voidaan jotenkin huomioida yrityksen veronmaksupaikka, palvelun laatu ja jatkuvuus. Tämä selkiyttää  yritysten asemaa kokonaisuudessa, koska tuottajakuntayhtymällä on järjestämissopimuksen mukaisesti velvollisuus vastata sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatiosta. Näin sekä julkinen, yksityinen ja kolmas sektori muodostavat palveluiden tuotannossa kokonaisuuden.

Julkisuuten tulleissa kommenteissa heijastuu se, että kommentoijat eivät ole ymmärtäneet kokonaisuutta. Jopa Lääkäriliiton Pärnänen haukkuu uudistusta tavalla joka osoittaa, että hänen pitäisi lukea vielä kertaalleen läksynsä. Vaikka kuinka kulkee yksityisten palveluiden liekanarusssa, on hullua  väittää, että tämä uudistus ei ota yrityksiä huomioon. Ottaa kyllä, mutta samalla uudistus suojelee suomalaisia rahastukselta.

1 kommentti . Avainsanat: sote, tuottamisvastuu, tuotanto, yksityissektori

Jämsan palvelujenulkoistus

Tiistai 4.11.2014 - Mauno Vanhala

Istun lentoasemalla matkalla Parlamentaariseen SOTE-uudistuksen ohjausryhmään ja vilkaisin tabletilta, mitä Jämsä teki eilen palvelujensa kilpailuttamisen kanssa.

Mieleen tuli, että jos Sote-uudistus etenee aikataulussaan, eli laki tulisi ulos helmikuun 2015 paikkeilla, niin Jämsä olisi aika koukussa. Kaikkien palveluiden ulkoistaminen on tosi mittava asia, johon liittyy varmasti monia valitukseen johtavia ja aikataulua viivyttäviä seikkoja. En usko, että sopimus on allekirjoitettu ennen Sote-lain voimaantuloa, ja silloinhan Jämsällä on riski joutua maksamaan kapitaatiopohjainen maksu Pirkanmaalle ja sopimuksen mukainen maksu ulkoistuksen kilpailutuksen voittaneelle yritykselle. Paperikoneiden on syytä jauhaa melko tiuhaa tahtia, jos Jämsä aikoo selvitä tuplamaksuista.

Laki edellyttänee myös, että sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut on integroitava, ja tämä koskee myös ulkoistettuja palveluita. On vaikea nähdä mallia,jolla ulkoistetun palvelutuottajan ja kunnallisen Sote-tuottajan palvelut integroituvat, kun niillä ei ole yhteistä rahapussia eikä johtoa.

Kokoomus, Räty ja Sasi etunenässä Risikon säestämänä, jurisee, että palvelut keskitetään, pieniltä paikoilta palvelut viedään ja yksityisiä syrjitään uuden Sote-lain puitteissa. Näitten vaikuttajien kannustamana ulkoistamisen markkinamiehet, Wiren ja Karjalainen kiertävät ympäri Suomea maalaamassa tätä uhkakuvaa kuntapoliitikoiden silmien eteen. Puhuvat täyttä potaskaa ja oikeastaan nämä lobbarit pitäisi saattaa edesvastuuseen valehtelusta ja oman edun tavoittelusta. Ulkoistukset johtavat kunnan kannalta täysin hallitsemattomaan tilanteeseen, jossa yritys nostaa hintoja niin halutessaan. Koska ulkoistuksen myötä kunnan oma tuotanto loppuu ja henkilöstö siirtyy tälle yksityiselle, ei voi edes kuvitella, että palveluja voitaisiin ottaa takaisin omaksi toiminnaksi. Jämsä antaa nyt yksityiselle, ilman yhteiskunnallista omaatuntoa toimivalle  yritykselle palvelunsa, eli siirtää päätösvallastaa sen 60%. Tuntuu hullulta, että julkinen ei kelvannut. 

Ja sana vielä siitä Mänttä-Vilppula-Jämsä alueesta palveluiden tuottajana. Sillä nyt vaan ei ole eväitä vastata ympärivuorokautisesta päivystyksestä ja erikoistason palveluista. Pihlajalinna-Jämsä-Mänttä-Vilppula-Keuruu jne. koaliitio sekin on mahdollista, jos Pirkanmaan SOTE-alue ja syntyvä Sote-tuottaja sen hyväksyy. Vaarana on sekin, että ei hyväksy.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: sote, jämsä, kilpailutus

Maakunnallinen SOTE

Tiistai 4.11.2014 - Mauno Vanhala

Parlamentaarinen SOTE-ohjausryhmä kokoontui aamupäivällä Eduskunnassa. Lensin suoraan kokouksesta Laajavuoressa järjestettyyn maakunnalliseen luottamushenkilöiden palaveriin, jonka aiheena olivat Sote 2020 hanke ja tulevaisuuden Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Keski-Suomessa.

Olin tyytyväinen kun saatoin kertoa kommenttipuheenvuorossani, että Parlamentaarinen ohjausryhmä on sitoutunut elokuussa kuntiin lausunnolle lähetettyyn Sote-rakennelakiluonnokseen. Kuten aiemmin ryhmässä sovittiin, nyt käymme läpi kommentit ja teemme esitykseen tarvittavat muutokset. Luonnoksessa on perustuslaillisia epävarmuuksia, jotka on tarkoitus hioa vielä loppuun ennen hallituksen esitystä eduskunnalle. Tarkoitus on, että laki menee läpi suunnitellussa aikataulussa.

Viesti oli kuulijakunnalle mieleen, ja Jyväskylän kaupunginvaltuuston pj Pauli Partanen saattoi tehdä konkreettisen esityksen. Jyväskylä kutsuu koolle maakunnan kuntien mandatoimat edustajat tekemään poliittisen tason työtä asian edistämiseksi. Keski-Suomessa käynnistetään Sote-tuottaja kuntayhtymän hahmottelu seuraavassa kunnanjohtajien kokouksessa. Anita Mikkonen maakuntaliiton vetäjänä lupasi viedä asiaa eteenpäin. Myös kaupunginjohtaja Markku Andersson siunasi asian etenemisen Laajavuoren ulko-oven pielessä kun tapasimme tullessani kokoukseen.

Eli jos hallitus ei kaadu ensi perjantaina, niin valtakunnallinen Sote-uudistus etenee maaliin. Ja saamme joka tapauksessa Keski-Suomeen maakunnallisen Sote-tuottajan

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Sote 2020, Keski-Suomi, sote-uudistus

SOTE:ssa Jyväskylän, Yliopiston ja Keski-Suomen etsikkoaika

Keskiviikko 22.10.2014 - Mauno Vanhala

 

SOTE-rakennelaki etenee kohti maaliaan. Keski- ja Itä-Suomeen muodostuu nykyisen Kuopion Yliopistollisen sairaalan kuntien toimesta vajaan miljoonan asukkaan SOTE-järjestäjä. Tuottajat syntynevät Joensuun, Kuopion, Mikkelin, Savonlinnan ja Jyväskylän Keskussairaaloiden osakaskuntien perusterveydenhuollon, sosiaalitoimen ja erikoissairaanhoidon ympärille.

Kuopion Yliopistollinen Keskussairaala toimii jatkossa yliopistollisena keskussairaalana ja Itä-Suomen yliopisto lääketieteen koulutuskeskuksena. Meidän keskisuomalaisten on syytä tukea Kuopiota tämän toiminnan säilymisessä.

On kuitenkin syytä aloittaa keskustelu perustettavan SOTE-järjestämisalueen hallinnon sijoittumisesta. Keski-Suomella olisi nyt mahdollisuus neuvotella Jyväskylä uudeksi SOTE-järjestäjän hallinnolliseksi pääkaupungiksi. SOTE-järjestäjälle ei olla rakentamassa isoa hallintokoneistoa ja palveluiden tuottamiseen se ei osallistu käytännössä lainkaan.

Kuitenkin SOTE-alueen tulee ainakin 1) ohjata SOTE-tuottajia  ja niiden kautta yksittäisiä kuntia terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä, 2) kerätä kunnista tietoa Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen toteutumisesta ja sen vaikuttavuudesta, 3) kerätä ja jalostaa alueeltaan tietoa ennaltaehkäisyn, hoitojen ja toimenpiteiden vaikuttavuudesta ja kustannuksista, 4) huolehtia alueen omavalvontaohjelman toteutumisesta (laadunhallinta, ja asiakas- ja potilasturvallisuus), 5) pitää yllä koko SOTE-alueen potilastietojen (sosiaalitoimen asiakas-) rekisteriä, ja 6) seurata ammattihenkilöstön täydennyskoulutusta, sekä alueen työvoimatilannetta ja toimia alueen koulutusyksiköiden kanssa yhteistyössä, jotta ammattihenkilöstö voidaan turvata.

Jyväskylää kannattaa tarjota hallinnolliseksi pääkaupungiksi. Meillä on Sosiaalialan osaamiskeskus, Suomen ensimmäinen Perusterveydenhuollon yksikkö ja maakunnallinen terveyden edistämisen suunnitelma, sekä ohjelmat kansantautien ennaltaehkäisyyn. Meillä on vahva yliopisto-osaaminen liikunta- ja terveystieteiden, sosiaalitieteiden, informaatioteknologian, matematiikan ja simulointien alueella ja ne voidaan kytkeä SOTE-järjestäjän hallintoa tukemaan. Yliopistoväen, SOTE-ammattilaisten ja poliittisten päättäjien pitää tunnistaa tämä mahdollisuus, joka toteutuessaan toisi tietotaitoa ja resursseja paikkakunnalle; hyväpalkkaisia veronmaksajia ja mahdollisuuden kehittyä maan parhaaksi SOTE-alueen toiminnan seuraajaksi, kehittäjäksi ja ideoijaksi. Minä ilmoittaudun osaltani viemään tätä asiaa eteenpäin.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: SOTE, hallinto, Jyväskylä

Äänivaltaleikkuri ja tuottajakuntayhtymä uudessa SOTE:ssa

Maanantai 6.10.2014 - Mauno Vanhala

Tulevassa SOTE-hallinnossa äänivaltaleikkurilla ei juurikaan ole merkitystä. En ole tarkastellut kaikkia SOTE-alueita, mutta ainakaan Itä- ja Keski-Suomen alueella yksikään kunta ei ole niin suuri, että sillä olisi yksin enemmistöä, joten leikkurilla ei ole merkitystä.

Tuottajakuntayhtymissä keskuskaupunki voi olla niin suuri, että sen väestö on yli puolet koko kuntayhtymän väestöstä.Mielestäni äänivaltaleikkurilla ei näissäkään tapauksissa ole juurikaan merkitystä. Tuottamisesta kun sovitaan SOTE-järjestäjän ja tuottajakuntayhtymän välisissä neuvotteluissa. Pohjana ovat eduskunnan määrittelemät strategiset tavoitteet ja STM:n ohjausyksikkö valvoo niiden toteutumista.

Neuvottelujen tuloksena syntyy järjestämissopimus, johon on kirjattu melko tarkkaan tuotanto ja tavat tuottaa. Järjestämissopimuksen perusteella syntyy tuottajalle tuotantovastuu, eikä yksittäinen kunta sitä voi poistaa. Jos tuotantokuntayhtymä ei pysy sovituissa raameissa, SOTE-järjestäjällä on mahdollisuus puuttua tilanteeseen myös taloudellisin keinoin. Järjestäjältä tuottaja rahansa saa ja tähän muodostuu melko tehokas ohjantakeino- jota taaskaan yksittäinen kunta ei voi purkaa.

Rahoituksesta on pakko sanoa, että se on kesken. Vanha kansa sanoo, että keskeneräistä työtä ei pitäisi herroille eikä hulluille näyttää, ja tässä pätee sama. Nyt on kova kuhina menossa, kun Kuntaliitto päästi yhdenlaisia laskelmia ulos. Tosiasiassa kapitaatiomaksun perusteet on vielä kovastikin sopimatta ja laskelmat ovat satavarmaan metsässä. Pöhinää saatiin aikaiseksi, mutta ei muuta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Sote, kunta, sote-rahoitus

THL:n arvio SOTE-ratkaisusta

Tiistai 16.9.2014 - Mauno Vanhala

Tänään tuli julkiseksi THL:n vaikuttavuusarvio SOTE:sta. Kaiken kaikkiaan se on myönteinen ja THL näkee uudistuksen pääosin hyvänä ja tulevaisuuteen tähtäävän. 

Nyt tuntuu siltä että asia saataisiin maaliin. Töitä toki vielä riittää. 

Sote - tuottajaksi on hinkua.  Lakiluonnos sanoo, että tuottajan pitää kyetä tuottamaan terveydenhuollon (=erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon) sekä sosiaalitoimen palvelut integroidusti. Tämä taas tarkoittaa yhteistä rahoituskanavaa ja yhteistä hallintoa. Eli tuottajia ei sote-alueella voi montaa olla, lie nykyisten sairaanhoitopiirien kokoisia. Ja kuntayhtymiä, ei vastuukuntamallia. 

Yksi kummallisuus,  johon olen törmännyt kentällä, on edelleen muutaman yksittäisen kunnan/kaupungin käsitys, että ne voisivat toimia tuottajana. Kuulemma jopa Perho!! Ymmärtääkseni tämä on poikkeus, joka  voi edes teoreettisesti koskea ainoastaan muutamaa pääkaupunkiseudun kuntaa. Mutta joku tätä käsitystä edelleen ruokkii, ja olen antanut itseni kuulla, että Jyväskylässäkin tätä harhaoppia on syötetty. Ja jopa virkamiehiä velvoitettu selvittämään vastuukuntamallia,  vaikka koko muu Keski-Suomen valmistautuu kuntayhtymään.  Ja vaikka se ei lakiluonnoksen mukaan edes ole mahdollista.  Että semmoista.

1 kommentti . Avainsanat: THL, sote-uudistus

Onko SOTE-rakenneuudistus ainoastaan ministeri Rädyn hallinnassa??

Maanantai 25.8.2014 - Mauno Vanhala

Onko SOTE-rakenneuudistus ainoastaan  ministeri  Rädyn hallinnassa??

Parlamentaarisen SOTE-ohjausryhmän jäsenenä olen seurannut ministerien Räty ja Stubb kommentointeja kummastellen.

Räty on julkisesti  toistanut, että Kokoomus tavoitteli laajempaa, SOTE-järjestäjän suoraa kilpailutusmallia palveluiden tuotantorakenteeseen ja on ilmoittanut, että tähän tavoitteeseen ei päästy. Olisiko Rädyltä unohtunut se, että SOTE-rakennelain valmistelussa ohjausryhmä istui 21 kertaa ja Räty oli niistä mukana vain 3-4 viimeisessä. Itse ryhmän jäseninä voin sanoa, että kaikilla puolueilla oli alussa jotakin tavoiteltavaa lakiin, mutta kukaan ei saanut kaikkea ja lopputulos on kompromissi; joka on kaiken lisäksi hyvä ottaen huomioon tilanteen josta lähdettiin. Taidettiinpa sopia siitäkin että julkisesti ei lähdettäisi kilpalaulantaan siitä, mitä kukin puolue lakiin sai tai ei saanut.

Kun Stubbilta kysyttiin viime sunnuntaina pääministerin haastattelutunnilla, että ovatko  SOTE asiat hänellä nyt hallinnassa, vastaus oli kummallinen: ” no ei varmasti hallinnassa, en usko että sote on kenelläkään hallinnassa, mutta onneks meillä on sosiaali- ja terveysministeri, jolla tämä on hallinnassa, ja toivottavasti myös peruspalveluministeri, jolla nää on hallinnassa." Onpä pääministeriltä melkoinen epäluottamuslause kaikkia työryhmän jäseniä kohtaan ja etenkin ryhmän vastuullista puheenjohtajaa, ministeri Susanna Huovista kohtaan. Näinkö Kokoomus aikoo yhteistyötä rakentaa jatkossakin??

Pientä epäilystä asioitten hallinnasta aiheuttaa myös Rädyn kohulausunto matalapalkkaisten määrästä lapsilisäleikkausten yhteydessä sekä vielä enemmän tieto oman yksityisvastaanottonsa tulojen kotiuttamisesta pääomatuloina ja jopa perustamansa yhtiön kautta kokonaan ilman verotusta. Näillä tiedoilla osin ymmärtääkin, että SOTE-uudistuksessa olisi haluttu synnyttää järjestäjä, joka olisi mahdollistanut tällaisten rahantekokoneiden toiminnan veronmaksajien rahoilla. Mutta kuten ministeri Räty on todennut, se ei onnistunut.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: SOTE, Räty

Vanhemmat kirjoitukset »