OSUUSKUNTAMIES

Tiistai 19.3.2019 - Mauno Vanhala

Olen kierrellyt jonkin verran vaalien merkeissä, ja tavannut ihmisiä. Minut yllätti, että suurin osa ihmisistä on katsellut ihmeissään Sote-sopan kiehumista, ja muistellut, kuinka lähellä Maakunnallisen Osuuskuntamallin rakentaminen olikaan 2011.

Olen yhä vakuuttuneempi siitä, että tulevien vaalien yksi pääteema on Sote, ja sen ratkaisut. Osuuskuntamalli kiinnostaa ihmisiä. Olenkin luvannut, että mikäli tulen valituksi, Osuuskunnan testaaminen julkisena tuotantovaihtoehtona on yksi vaalilupaukseni. Kansa tuntuu ymmärtävän, että Osakeyhtiö ei sovi vanhusten hoivaan tai terveyspalveluihin tuottajaksi. Tosiasiahan on, että julkinen yksin ei selviä tulevista vanhustenhuollon ja terveydenhuollon ongelmista, vaan niiden ratkaisemiseen tarvitaan kaikki voimavarat.

Olen lisäksi alkanut ihmetellä yhä enemmän eläkkeiden taitetun indeksin oikeudenmukaisuutta. Jos hyvänkin eläkkeen saava ihminen elää kymmeniä vuosia, hänen loppuelämänsä on taloudellisesti kurjuutta, koska eläke menettää ostovoimansa. Eikö olisi reilumpaa puhua eläkkeiden leikkauksesta, eikä yrittää sumutta kansalaisia taitetulla indeksillä. Jos joku on epäoikeudenmukaista, niin se on. Ihmettelen, että köyhän asian ajajina itseään mainostavat vasemmistopuolueet eivät anna mitään vaalilupauksia taitetun indeksin suhteen. Mikäli tulen valituksi, yritän vaikuttaa siten, että eläkeindeksissä palailtaisiin asteittain vaikkapa ensin 50/50 suhteeseen.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Osuuskunta, Sote, vanhusten hoiva, eläkeläiset

Oksaharju ja Sote

Torstai 28.2.2019 - Mauno Vanhala

Pakko kirjoittaa, että voiko ihanammin päivän enää alkaa, kun luin Oksaharjun kolumnin. Siihen ei ole lisäämistä, ja se on sitä, mistä minä olen puhunutvajaat 10 vuotta. Herätkää päättäjät, ja ymmärtäkää tuon jutun sanoma. Tässä lainauksia Oksaharjun kolumnista/KSML

Kolumni: Ratkaiseeko osuuskunta hoivakriisin?

Ei ole enää uutinen, että monessa yrityksessä osinkojen ja voittojen maksimoiminen on noussut uskonkappaleeksi. Uutinen näyttää olevan se, ettei yhtälö sovi sellaisenaan ihmisten hoivaamiseen.

Osuustoiminnan perusarvot, kuten rehellisyys ja välittäminen, olisivat kovaa valuuttaa hoivassa. Paikallinen osuustoiminta voisikin muodostaa terveen vastapainon tuotonjanoiselle ja hahmottomalle maailmalle, jossa naruista vetelee teryleenipukuinen pääomasijoittaja.

Lähtökohtana tulee säilyä yhä tuottavuus. Ratkaiseva ero on muotoiltava siitä, millaisella arvomaailmalla hoivatoimintaa harjoitetaan. Paikallisten osuuskuntien aseman vahvistaminen voisi lisätä palveluun ihmiskasvoista hoivayrittäjyyttä.

JO NYT KUNTA VOI ostopalveluissaan painottaa yhteiskuntavastuuta kumppaninsa valintakriteerinä. Näin tarjouskilpailussa pääsevät eteenpäin ne, jotka vastaavat yhteiskunnallisiin haasteisiin ja investoivat merkittävän osan tuotoista toiminnan laadun parantamiseen – parempiin palveluihin.

Todetusti osakeyhtiömuoto ei tee kaikin puolin menestyksekkäästä hoivabisneksestä mahdotonta. Osakkeenomistajien olisi kuitenkin ensiarvoisen tärkeää alkaa ajatella, että ajan yli yksikään sijoittaja tuskin kylpee suurissa seteleissä, jos kannattavuus kyhätään äärimmäisen resurssitehokkuuden varaan ilman painokelpoista kehitystä asiakaspalvelun tasossa.

Kirjoittaja on Nordnetin osakestrategi ja sijoituskirjailija.

2
 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Oksaharju, Sote, vanhusten hoiva, Osuuskunta

Jukolan veljekset härkiä paossa

Maanantai 28.1.2019 - Mauno Vanhala

Välillä poliittisessa päätöksenteossa jotkut ismit valtaavat kaikkien päättäjien mielen kuin sonnilauman pakokauhussa. Silloin juostaan, eikä maalaisjärkistä puhetta ymmärretä, vaikka sitä toistaisi väsymiseen saakka.

Näin tapahtui vapaan kilpailun mantraa toistettaessakin: sillä muka saadaan Suomeen toimivat ja laadukkaat SOTE-palvelut. Kunnissa virkamiehet ja päättäjät ovat juosseet rinnakkain, eikä ulkoistuksiin liittyviä riskejä ole haluttu tunnistaa. Nyt esillä olevaa Esperi Caren (ym) skenaariota ei ole ulkoistusprosesseissa testailtu, vaikka oikeaoppisesti toimittaessa niin pitäisi. Vanhusten hoivan ulkoistuksiin liittyvistä ongelmista on viestejä annettu jo pitkään, mutta kuuroille korville.

Onneksi nyt on alkanut tulla takaa päin potkuja ulkoistusvimman kinttuihin, kuten viimeksi Esperin vanhusten hoivapalvelujen tapauksessa. Omistajien tavoittelema yli 10% tuotto on mahdoton. Maalaisjärki sanoo ja tietää, että julkinen puoli on viilannut ja kehittänyt toimintaansa vuosikausia, eikä siellä löysiä ole. Nyt nähdään mitä tapahtuu, kun poliitikkojen ”löysät” otetaan pois. Se tarkoittaa työvoiman vähentämistä, ja laadun heikentämistä.

Kirjoitimme prof. Iiro Jussilan kanssa HS ”Vieraskynä” palstalla 28.08.2015 Osuuskuntien mahdollisuudesta pelastaa SOTE. Esitimme, että Itsehallintoalueille (Maakuntiin) voitaisiin palvelujen tuotantoon perustaa Osuuskuntia tarpeellinen määrä. Näin vaikkapa yksi tai useampia vanhusten hoivaan.

Perustajina olisivat asiakkaat ja palvelujen tuottajat (hoiva-alan pienyrittäjät, apteekit, jalkahoitajat, fysioterapeutit, hoitajat, jne.). Kunnat/Maakunnat voisivat vastata niitten organisoinneista. Ne voisivat käyttää palvelujen alihankkijoina yksityisiä SOTE-toimijoita. Osuustoiminnan ydinideoita hyödyntäen luotaisiin kannustimet, joilla tavoiteltaisiin laatua ja vaikuttavuutta. Merkittävää on, että yli 10% tuottotavoittelua ei olisi. Jos jotain viivan alle jäisi, se käytettäisiin henkilöstön kehittämiseen ja asiakkaiden palkitsemiseen.

Merkittävistä kysymyksistä päättäisivät tahot, joita kiinnostaa laatu ja tehokkuus. Ei pääomasijoittajaa kiinnosta, millä tavalla he yli 10% voittonsa saavat.

Kun hoivayritykset virittävät jatkossa hoivakotinsa viranomaisen pakottamalle laatutasolle, hinnat nousevat, mutta ei sijoittajan voiton tavoittelu mihinkään häviä. Kuntien ulkoistuksilla aikoinaan laskemansa taloudellinen hyöty häviää kuin pieru Saharaan.

Nyt esillä olevan, ja uhkaavasti pahenevan kaaoksen olisi voinut välttää aloittamalla julkisen toiminnan kehittämisen Osuuskuntamallilla. Joka tapauksessa julkisen toimijan pitäisi nopeasti valmistautua tulevan SOTE-lain mahdollistamaan kilpailuun. Muuten joudumme isolle kivelle karkuun, kuin Jukolan veljekset sonnilauman edessä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Esperi Care, vanhusten hoiva, SOTE

Terveydenhuolto Eduskuntavaaleissa

Torstai 17.1.2019 - Mauno Vanhala

Mielenkiintoista, että kaikille puolueille tulevat Eduskuntavaalit tuntuvat olevan ilmasto-, maahanmuutto-, turvapaikka- ja pakolaiskysymysvaalit. Ketään ei tunnu kiinnostavan eläkeikäisten ja vanhusten terveydenhuolto, eikä  oikeastaan vanhusten hoivakaan. Vaikka kansalta kysyttäessä tärkein asia on nimenomaa hyvin toimiva terveydenhuolto.

Ilmastonmuutos on tärkeä. Sen ympärillä pyörii toisaalta iso markkinavoimien ratas. Kauppa- ja bisnesmiehet ovat haistaneet siihen liittyvät jumalattomat taloudelliset mahdollisuudet. Ja tietenkin siihen liittyvä raha ohjaa Suomen hallituksen, EU:n, Arktisen neuvoston, ja lopulta Trumpinkin päätöksiä. Sen hoitamisesta ei kukaan halua, eikä enää voikaan kieltäytyä. Mutta ilmastonmuutos ei ole yksin Suomen ratkaistavissa, ja Maurin täytyy pitää jatkossa asiaa EU tasolla vahvasti esillä. Yksittäisenä ihmisenä minä en voi paljoakaan siihen vaikuttaa, mutta jätteeni lajittelen, ja dieselillä ajan.

Pakolais- ja hallitsematon maahanmuuttokysymys on jo vaikeampi, koska olosuhteet pakolaisten lähtömaissa ohjaavat ihmisten liikkeitä. Ilmaston muutos on tärkeä, mutta vielä suurempi ongelma on sota, ja etenkin USA:n yritykset viedä demokratian ideologiaa maihin, joiden ajatusmaailmaan se ei istu. Sen seurauksena on syntynyt sotia, ja etenkin islamististen ääriliikkeiden nousu. Ikävää sanoa, mutta Afganistanin, Irakin, Somalian, jne. kansojen kurjuus on seurausta "länsimaisten arvojen ja demokratian" viemisestä noihin maihin pakkokeinoin. Omalta osaltani voin ainoastaan viedä viestiä, että ihmiset ovat samoja ihmisiä niin Afrikassa, Aasiassa kuin meilläkin. Jos mahdollista, kannattaa käydä tutustumassa. Niinhän Teuvokin tekee, ja uskallan väittää, että hänekin kantansa pehmenevät matkailun seurauksena.

Toisaalta Internetin ja muun somen avulla luodaan ihmisille kuva onnellisesta elämästä länsimaissa. Onhan se ihme, jos ihminen ei lähde tavoittelemaan onnea, kuten suomalaisetkin aikoinaan Amerikoihin ja Kanadaan muuttaessaan. Vapaa liberalismi, kommunismi ja muut ismit ovat tuhoutuneet rajojen hävitessä. Aiemmin oli pieniä kansakuntia, jotka suojelivat asukkaitaan. Nyt rajat rutisevat, ja koko maailmasta tulee yksi globaali kokonaisuus, jostsa kehityksestä ei kukaan voi kieltäytyä. Minä veisin Kiinalaisten tapaan infraa noihin maihin, jotta niissä syntyisi ihmisille mahdollisuus parempaan elämään. Viljelystä, sahoja, teollisuutta ja teitä. Ei sotimalla vaan kehittämällä.

Minä ajattelen kuitenkin siten, että kaikkien ei tarvitse keskittyä noihin globaaleihin kysymyksiin. Minä aion pysytellä lähellä keskisuomalaista ihmistä, ja seuraan Sote-uudistuksen kompurointia Eduskunnan käsittelyyn.

Sain varsin kipakkaa arvostelua edellisestä "Kuin vierasta sikaa"-mielipidekirjoituksestani, mutta arvostelijat eivät ehkä nähneet huoltani taustalla. Totta hitossa toivon sen menevän maaliin, mutta on helppo arvata, että sen käytäntöön saattaminen on todella ison työn takana. Siinä tarvitaan maalaisjärkeä ja tietoa siitä, kuinka terveydenhuollon kone oikeasti toimii. Aion osallistua henkilökohtaisesti lakien käytännön kielelle kääntämiseen, ja siten terveyspalveluiden turvaamiseen muillekin, kuin työterveydenhuollon piiriin kuuluville.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Terveydenhuolto, eläkeläiset, vanhusten hoiva, pakolaiset, turvapaikanhakijat